Valintojen loputon lista...
Viime vuosina RPG-pelejä on tullut kuin liukuhihnalta. On tullut monia huippumenestyviä teoksia, kuten Fallout ja Skyrim, ja joitain täydellisiä epäonnistumisia, kuten Dungeon & Dragons Daggerdale.
Vuonna 2005 Lionhead Studios toi mukaan uuden kilpailijan: Fablen. Peli vastaanotettiin hyvin ja sitä myytiin yli 2 miljoonaa kappaletta.Siirrytään vuoteen 2008: Lionhead julkaisee Fable II:n, joka sai edeltäjänsä tavoin positiivisiä arvosteluja ja myi keskiverrosti. Vuona 2010 julkaistiin sarjan viimeisin lisäys: Fable III.Tämän arvostelun aikana saatte selville onko Albionin taianomaiseen, valintoja täynnä olevaan fantasiamaailmaan järkevä tutustua.
Fable III:n tapahtumat ovat 50 vuotta myöhemmin edeltäjänsä tapahtumista.Albion on siirtymässä teolliseen aikaan. Pelaat Albionin prinssinä, Albionin pelastajan ja sankarin poikana, jonka veli on nykyinen kuningas. Päähenkilö kyllästyy veljensä tyranniaan ja pakenee linnasta hovimestarinsa ja isänsä ystävän Sir Walterin kanssa aloittaakseen vallankumouksen.Päähenkilö saa selville olevansa "sankari"("Hero") niin kuin isänsä ja että hänen tehtävänsä on syrjäyttää nykyinen kuningas.
Hänellä on myös erikoisvoimia kuten taikuuden käyttö pelin aikana.
Tuosta kohdasta lähtien pelaajalle avautuu vähitellen Albionin vapaasti liikuttava maailma. Kaupungit ovat vapaita, taloihin voi murtautua ja koko Albionin läpi voi kulkea jalan.Myös huumoria ei pelistä puutu, joskus sitä on huolestuttavan paljonkin.Mielestäni brittihuumoria työnnettiin liian moniin kohtiin, joka teki pelistä välillä sekavan. Pelin grafiikat ovat hyvät, Albion valtakunta on kaunista katsottavaa mutta esim. kasvojen animaatiot eivät lämmitä mieltä. Ei uskomatonta, ei kamalaa, mutta tarpeeksi hyvää.
Pelissä yrität saada erilaisia järjestöjä, kaupunkeja ja klaaneja puolellesi tekemällä heille tehtäviä. Tehtyäsi kaikki vaaditut tehtävät he suostuvat taistelemaan puolestasi, mutta heidän antamilla ehdoilla.
Liittolaisesi ehdot ovat jokaisella erilaisia ja he vaativat päähenkilöä täyttämään ne päästyään kuninkaaksi.
Monet varmasti luulevat pelin loppuvan sen jälkeen, kun kuningas on syrjäytetty. Jos ajattelitte niin, olitte täysin väärässä, sillä tässä vaiheessa tulee vahvasti esille mielestäni pelin paras osa: valinnat.Kuninkaaksi päästyä voit olla joko kiltti hallitsija, joka täyttää lupauksensa ja on heikko taloudellisesti, tai tyranni joka pettää lupauksensa ja tienaa kasoittain rahaa käyttämällä hyödyksi esim. lapsityövoimaa. Valinnat vaikuttavat myös pelin lopputulokseen.Myös tarinan loppumisen jälkeen on hirveästi tehtävää: mennä naimisiin, ostaa ja sisustaa talo, alkaa yrittäjäksi jne. Nämä ja lukuisat muut vaihtoehdot nostavat pelin arvoa huimasti. On melkein mahdotonta kyllästyä Fable III:n parissa, koska tekemistä on niin paljon: voi tehdä tehtäviä, etsiä piilotettuja esineitä, tutkia maailmaa tai vaikka tutustua muihin ihmisiin.
Niinkuin kaikkien muiden Fable-osien, tämänkin suurin pulma on bugit. Pelissä on niin paljon tekemistä ja sen lisäksi on suunniteltu niin että koko valtakunta reagoi tekoihisi.Tehdessäsi siis jotain peli yrittää reagoida ja sopeutua tekoosi, jolloin bugeja alkaa ilmestyä.Se on suurin miinus ei-käsikirjotetussa pelissä.
Odotin Fable III:ltä paljon ja sain kaiken, mitä toivoin: vapaa maailma RPG, jossa on mahdollisuus vaikuttaa tapahtumiin. Tietenkin bugit ja liian iso tujaus brittihuumoria häiritsi, mutta se ei muuta sitä faktaa, että Fable III on yksi viihdyttävimpiä ja nautinollisimpia pelejä mitä olen ikinä pelannut.
Viime vuosina RPG-pelejä on tullut kuin liukuhihnalta. On tullut monia huippumenestyviä teoksia, kuten Fallout ja Skyrim, ja joitain täydellisiä epäonnistumisia, kuten Dungeon & Dragons Daggerdale.
Vuonna 2005 Lionhead Studios toi mukaan uuden kilpailijan: Fablen. Peli vastaanotettiin hyvin ja sitä myytiin yli 2 miljoonaa kappaletta.Siirrytään vuoteen 2008: Lionhead julkaisee Fable II:n, joka sai edeltäjänsä tavoin positiivisiä arvosteluja ja myi keskiverrosti. Vuona 2010 julkaistiin sarjan viimeisin lisäys: Fable III.Tämän arvostelun aikana saatte selville onko Albionin taianomaiseen, valintoja täynnä olevaan fantasiamaailmaan järkevä tutustua.
Fable III:n tapahtumat ovat 50 vuotta myöhemmin edeltäjänsä tapahtumista.Albion on siirtymässä teolliseen aikaan. Pelaat Albionin prinssinä, Albionin pelastajan ja sankarin poikana, jonka veli on nykyinen kuningas. Päähenkilö kyllästyy veljensä tyranniaan ja pakenee linnasta hovimestarinsa ja isänsä ystävän Sir Walterin kanssa aloittaakseen vallankumouksen.Päähenkilö saa selville olevansa "sankari"("Hero") niin kuin isänsä ja että hänen tehtävänsä on syrjäyttää nykyinen kuningas.
 |
| Albionissa on henkeäsalpaavat maisemat |
Tuosta kohdasta lähtien pelaajalle avautuu vähitellen Albionin vapaasti liikuttava maailma. Kaupungit ovat vapaita, taloihin voi murtautua ja koko Albionin läpi voi kulkea jalan.Myös huumoria ei pelistä puutu, joskus sitä on huolestuttavan paljonkin.Mielestäni brittihuumoria työnnettiin liian moniin kohtiin, joka teki pelistä välillä sekavan. Pelin grafiikat ovat hyvät, Albion valtakunta on kaunista katsottavaa mutta esim. kasvojen animaatiot eivät lämmitä mieltä. Ei uskomatonta, ei kamalaa, mutta tarpeeksi hyvää.
Pelissä yrität saada erilaisia järjestöjä, kaupunkeja ja klaaneja puolellesi tekemällä heille tehtäviä. Tehtyäsi kaikki vaaditut tehtävät he suostuvat taistelemaan puolestasi, mutta heidän antamilla ehdoilla.
Liittolaisesi ehdot ovat jokaisella erilaisia ja he vaativat päähenkilöä täyttämään ne päästyään kuninkaaksi.
Monet varmasti luulevat pelin loppuvan sen jälkeen, kun kuningas on syrjäytetty. Jos ajattelitte niin, olitte täysin väärässä, sillä tässä vaiheessa tulee vahvasti esille mielestäni pelin paras osa: valinnat.Kuninkaaksi päästyä voit olla joko kiltti hallitsija, joka täyttää lupauksensa ja on heikko taloudellisesti, tai tyranni joka pettää lupauksensa ja tienaa kasoittain rahaa käyttämällä hyödyksi esim. lapsityövoimaa. Valinnat vaikuttavat myös pelin lopputulokseen.Myös tarinan loppumisen jälkeen on hirveästi tehtävää: mennä naimisiin, ostaa ja sisustaa talo, alkaa yrittäjäksi jne. Nämä ja lukuisat muut vaihtoehdot nostavat pelin arvoa huimasti. On melkein mahdotonta kyllästyä Fable III:n parissa, koska tekemistä on niin paljon: voi tehdä tehtäviä, etsiä piilotettuja esineitä, tutkia maailmaa tai vaikka tutustua muihin ihmisiin.
Niinkuin kaikkien muiden Fable-osien, tämänkin suurin pulma on bugit. Pelissä on niin paljon tekemistä ja sen lisäksi on suunniteltu niin että koko valtakunta reagoi tekoihisi.Tehdessäsi siis jotain peli yrittää reagoida ja sopeutua tekoosi, jolloin bugeja alkaa ilmestyä.Se on suurin miinus ei-käsikirjotetussa pelissä.
Odotin Fable III:ltä paljon ja sain kaiken, mitä toivoin: vapaa maailma RPG, jossa on mahdollisuus vaikuttaa tapahtumiin. Tietenkin bugit ja liian iso tujaus brittihuumoria häiritsi, mutta se ei muuta sitä faktaa, että Fable III on yksi viihdyttävimpiä ja nautinollisimpia pelejä mitä olen ikinä pelannut.
9/10 (Erinomainen)
Grafiikat 8.5
Äänet 8
Pelattavuus 9.5
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti